Avaruuslomarahat online kasinopeleistä?

SpaceX prototyyppisatelliitti

SpaceX on laukaissut kiertoradalle prototyyppisatelliitteja muun muassa internetin palveluntarjoajien tarpeita varten. Lähde: Pixabay

Tällä hetkellä monen menojalkaa jo kutkuttaa pahasti, kun liikkumiseen, matkustamiseen, kokoontumiseen ja reissaamiseen liittyviä rajoituksia viimeinkin aletaan purkaa; kukapa ei haaveilisi tällä hetkellä menolipusta ihan minne vaan? Allekirjoittanut blogisti on ainakin jota kuinkin läpeensä kypsä kotona nyhjäämiseen ja valmis lähtemään raiteille vaikka itse resiinaa veivaten. Mutta miltäpä kuulostaisi viikonlopun maakuntamatkan sijasta äkkilähtö Marsiin – tai vaikkapa ”vain” kiertoradalle? Tämä voi pian olla tavallisen tallaajankin ulottuvilla… olettaen, että pikkurahasta ei ole puutetta ja reissurahaa vain löytyy tarpeeksi. Onneksi online kasinopelit voivat saada pelaajan tuntemaan itsensä suvereenisti astronautiksi milloin vain – kenties niiden kautta voisi myös singahtaa ennennäkemättömiin varallisuuden sfääreihin kuin paraskin kuuraketti ikään, omalta kotisohvalta poistumatta!

Koittaako avaruusturismin aamunkoitto?

Kuten kaikki peruskoulun triviaknoppinsa muistavat tietävät, avaruuden katsotaan alkavan noin sadan kilometrin korkeudessa Maapallon pinnasta; tässä korkeudessa aluksen ja sen mahdollisen miehistön ajatellaan irtautuneen kunnolla planeettamme veto- ja painovoiman kourista ja olevan samalla tarpeeksi ulkona ilmakehästä. Ensimmäisenä tuohon korkeuteen ylsi neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin lokakuussa 1961 tekemällään lennolla, jonka aikana hän kiersi samalla myös koko Maapallon. Tämä saavutus lykkäsi hehtolitroittain vettä futuristien myllyyn, ja alkoi avaruushaaveilun aikakausi: pian kuviteltiin teknologialoikan tehneiden kansalaisten vuoteen 2000 mennessä huristeltavan lentävillä autoilla Maan kamaralla ja karautettavan lemmenlomalle Kuuhun tehtyihin hotelleihin rakettijunilla. Syntyi avaruusturismin ensimmäinen aalto… joka jäi lähtölaskennassa suutariksi, ja vääjäämättä kylmän sodan jalkoihin.

Kenenpä ”bucket listille” (eli niin sanotulle ”lusikkalistalle” asioista, joita haluaa tehdä ennen kuin heittää lusikan nurkkaan) ei kuuluisi avaruuslennolla käyminen? Se ei nimittäin ole mikään mahdoton unelma tai haihattelun asteelle jäävä päiväuni nykyään, sillä Gagarinin ja muiden astro- ja kosmonauttien kanssa samoihin sfääreihin pääsee nykyään noin omakotitalon tai kaupunkiasunnon hinnalla erilaisten avaruuslentoyhtiöiden kyydissä. Ilmiönä avaruusturismi ei ole suinkaan uusi: siitä on puhuttu jo kohta kaksi vuosikymmentä, ja ensimmäinen avaruusturisti Dennis Tito pääsi kiertoradalle jo vuonna 2001. Silti kyseessä ei ole vielä aivan seuramatkoihin verrattavaa tusinaturismia, vaan ovet avaruuslennolle avautuvat vain verrattain harvoille: tähän päivään mennessä avaruuteen asti on päässyt hieman yli viisisataa tyyppiä.

Uuden matkailusektorin uusi lähtölaskenta?

Dennis Tito sai pulittaa avaruusseikkailuustaan ISS-avaruusasemalle vuonna 2001 kepeät 20 miljoonaa dollaria; hänen jalanjäljissään seurasi kourallinen äveriäitä avaruusturisteja, joilla oli myös takoa taaloja tiskiin enemmän kuin keskiverrot kasinopelit maksavat ulos enimmilläänkään. Korkea hintalappu sai avaruusretkeilyn tyrehtymään melko pian yksityishenkilöiden osalta, eikä ennen viime vuotta avaruuteen ammuttu kapsuleissa turisteja lainkaan vuoden 2009 jälkeen.  Vuoden 2018 loppupuolella alkoi kuitenkin tapahtua liki kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen: yhdysvaltalainen Virgin Galactic -avaruusmatkailufirma alkoi tuutata turisteja avaruuden laitamille. Retkiä alettiin toteuttaa 51,4 kilometrin korkeudelle yrityksen omistuksessa olevalla VSS Unity -avaruuslentokoneella, ja pitkän ”kuivan kauden” päätteeksi avaruudesta aina haaveilleet kuluttajat kirmasivat luukulle oitis lippukassan auettua. Yli 700 matkustajaa osti oitis matkalipun Virgin Galacticilta noin 200 000 – 250 000 dollarin kappalehintaan; jokaiselle lennolle otetaan mukaan kuusi matkustajaa, ja matkalaiset saavat kokea unohtumattoman nousukiidon lentokentältä suoraan avaruuden laidalle, mistä varmasti avautuvat ainutkertaiset näkymät (ja mahdollisuudet verrattomien selfieiden ottamiseen). Moni on varannut lippunsa lennolle jo vuonna 2010, ja odottanut kiltisti pitkän, pitkän ajan ”elämän muuttavaksi kokemukseksi” luonnehdittua lentoa.

Virgin Galactic ei suinkaan ole ainoa avaruuden apajille aikova matkailutoimija; Amazonin pääjohtaja, ökyomaisuudestaan tunnettu Jeff Bezos on ottanut ruorin Blue Origin -avaruusmatkailuyrityksessä, ja firma onkin nostattanut sekä matkailumarkkinoilla että tiedeyhteisössä aaltoja uudelleenkäytettävällä New Shepard -raketillaan, joka on lentänyt avaruuteen asti jo yli kymmenen kertaa. Myös Boeing on kunnostautunut tällä uudella lentomatkailun kilpatantereella: se mainosti jo kesällä 2010 uutta NASA-projektia, jonka se aikoo kehittää avaruusturistien sukkulayhteydeksi kiertoradalle sijoittuvalle kaupalliselle avaruusasemalle 2020-luvun alussa – tulevaisuus voi siis olla täällä jo ensi vuonna, jos oikein optimistiseksi heittäydytään. Varmin vedonlyöntikohde avaruusturismin airueksi on kuitenkin Elon Muskin ohjastama SpaceX, joka on tehnyt tiivistä yhteistyötä NASA:n kanssa – ja ängennyt rakettia avaruuteen jo toukokuun 2020 lopulla. Voi hyvinkin olla, että vuoden sanana tullaan muistamaan ”SpaceX” siinä missä ”koronavirus”.

SpaceX:n laukaisualusta.

SpaceX:lla on oma huippumoderni laukaisualustansa Cape Canaveralin avaruuskeskuksessa Floridassa. Lähde: Pixabay

SpaceX ja avaruuslentämisen uusi kultakausi

Kun on rahaa enemmän kuin kunnianhimoisella rosvopäälliköllä ja onnea enemmän kuin parhaimmat casino pelit edellyttävät, on huomattavasti yksinkertaisempaa alkaa suuruudenhulluilta vaikuttaviin hankkeisiin – näin on ainakin sukunsa smaragdikaivosten tuoman rikkauden turvin avaruuteen aikovan Elon Muskin kohdalla. Musk on ilmoittanut haluavansa kolonisoida Mars-planeetan ja hän on alkanut kehittää määrätietoisesti NASA:nkin kanssa yhteistyötä tehden sekä lähiplaneettojen tutkimukseen tähtäävää että avaruusmatkailun mahdollistamiseen keskittyviä teknologisia ratkaisuja. Viime aikoina hän on niittänyt laajasti kritiikkiä pitämällä tehtaansa ja firmojensa työpaikat auki ja täydessä toiminnassa COVID-19-pandemian jyllätessä ympäri maailman; hän on ollut kovassa äänessä julkisuudessa vastustamassa erilaisia karanteeni- ja eristäytymistoimenpiteitä kevään 2020 aikana. Musk onkin ilmoittanut, että hänen firmansa Tesla tulee muuttamaan Kaliforniasta Teksasiin tai Nevadaan höllempien säännösten ja lakien perässä ”vapautensa” varmistamiseksi. Musk onkin kieltämättä mielipiteitä jakava persoona: hänen suureleisyytensä yhdistettynä narsistiseksikin luonnehdittuihin luonteenpiirteisiin on herättänyt paljon keskustelua, ja miljardöörin nokkava käyttäytyminen katsotaan usein olevan todiste hänen ”neroudestaan.” Osa kriittisemmistä internetin vääräleuoista on luonnehtinut häntä ”halpiskaupasta tilatuksi Tony Stark -kopioksi”, kun taas faniensa mielestä mies on nero ja uuden ajan ja teknologisen vallankumouksen sanansaattaja.

Silti Muskin tempauksissa – kaikkien rimanalitusten lisäksi – on kieltämättä tyyliä, oli tämän persoonallisuudesta mitä mieltä tahansa; moni avaruudesta ikänsä kiinnostunut katsoja huomasi silmiensä kyyneltyvän, kun SpaceX:n Falcon Heavy -alus lähti neitsytmatkalleen vuonna 2018. Tässä koskettavassa ja uljaassa rakettilähdössä oli mukana myös hieman absurdia komiikkaa, sillä Falcon Heavyn kuormana oli ensimmäisellä lennolla Muskin oma henkilökohtainen Tesla Roadster -sähköauto, joka soitti lähdön aikana David Bowien Life on Mars -biisiä. Falcon Heavyn suuntana oli Muskin sanojen mukaan Auringon kiertorata, josta se puolestaan pääsisi ajautumaan aikanaan Marsin kiertoradalle sopivassa kohdassa. Tesla Roadsteriin on kiinnitetty kolme kameraa, joiden tarkoituksena on kuulemma tarjota ”eeppisiä näkymiä.”

Muskin haaveena on pitkään ollut tavoite, jonka saavuttamiseksi pitää voittaa rahaa niin paljon kuin vain parhaimmat kasinopelit voivat tarjota: Mars-planeetan kolonisaatio. Avaruusmatkailun kehittymisen hitaus oli yksi suurimmista syistä sille, miksi mies ylipäänsä perusti SpaceX:n vuonna 2002. SpaceX:n Falcon-raketit pistettiin kehitteille ja tuotantoon oitis tätä seuraavan vuosikymmenen aikana, ja pian SpaceX tarjosikin rahdinkuljetuspalveluja ISS:lle ja erilaisia lähtölaukaisuihin liittyviä palvelija myös Yhdysvaltain armeijalle. Kun Barack Obaman hallinto antoi NASA:lle vuonna 2010 käskyn keskittyä enemmän syvän avaruuden luotaamiseen ja käyttää ISS:n ja Maan kiertoradalla olevien asemien palvelemiseen ulkoistettuja palveluksia, SpaceX oli oitis kärppänä paikalla nappaamassa sopimuksen itselleen. Vuoteen 2014 mennessä NASA olikin antanut toimintasopimuksen kaupallisten miehistölentojen tuottamiseen sekä SpaceX:lle että Boeing BA:lle – ja samalla Elon Musk pääsi toteuttamaan tavoitettaan tehdä avaruuslennoista huomattavasti aiempaa edullisempia. Siinä missä keskiverto avaruussukkulalento maksoi entuudestaan noin 1,6 miljardia dollaria, NASA maksaa tällä hetkellä vain noin 55 miljoonaa dollaria per matkustaja SpaceX:n kuljettamilla lennoilla ISS:lle. Ero on kieltämättä huikea, ja tämä massiivinen hintojen romahtaminen on valanut uutta uskoa avaruusmatkailuun tulevaisuuden viihde- ja matkailuelinkeinona.

Viimeinkin lomalle avaruuteen?

Dramaattisesti pienentyneillä kuljetuskustannuksilla on myös osaltaan suora vaikutus NASA:n toimintaan ja sen käytettävissä oleviin resursseihin; koska SpaceX tuottaa ISS:n edellyttämät kuljetukset aiempaa huomattavasti edullisemmin, jää budjetista rahaa roimasti enemmän Project Artemis:n pyörittämiseen. Sen tarkoituksena on jatkaa 1960-luvulta alkanutta Kuun valloituksen tarinaa, ja lopulta palauttaa Kuuhun matkustaminen ja Kuun tutkiminen varteenotettavaksi hankkeeksi. Project Artemis tähtää siihen, että Kuuhun palattaisiin miehitetyille lennoilla jo vuonna 2024 – siis alle viiden vuoden sisään! Lisääntynyt rahoitus suhteessa kustannuksiin on myös tarkoittanut lisääntynyttä kilpailua ja huomattavaa kasvua alan kehityksessä, ja kaupallisen avaruusturismin aikakauden koittamista. SpaceX:n kilpailijat Blue Origin ja Virgin Galactic suunnittelevat jo sellaisten kaupallisten lentojen tarjoamista, joissa ei mennä aivan kiertoradalle asti. SpaceX sen sijaan on jo myymässä lippuja useamman päivän reissuille ihan aitoon avaruuteen – huokeaan 35 miljoonan dollarin hintaan per nuppi. Jopa Tom Cruise on kertonut haluavansa matkustaa kiertoradalle SpaceX:n siivin ja ilmaissut myös halunsa filmata leffa ISS:llä.

Tavallisen tallaajan ulottuvilla avaruusturismi tulee tuskin vielä olemaan seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta lisääntynyt siviililiikenne kiertoradalle tulee todennäköisesti olemaan hyvä asia, mitä tulee kansainvälisiin suhteisiin. Maapallon kiertoradalla on tällä hetkellä melkoinen määrä romua ja kalustoa, ja suurvaltojen kiristyneet välit tekevät käytettävissä olevasta tilasta kilvoittelusta melko ahdistavaa seurattavaa myös avaruuden alueella. Mikäli avaruusturismista aukeaa uusi markkinarako, on odotettavissa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaiset talousmahdit satsaavat kunnolla avaruusmatkailun turvaamiseen. Systemaattinen panostaminen isojen valtioiden taholta alusten turvallisuuteen ja kiertoradan lennonhallintaan olisi kuin casino pelit sylkemässä voittoa toisen perään avaruusturismille teollisuudenalana. Vapaiden markkinoiden puolestapuhujat muistuttavat aina terveen kilpailun hyödyllisyydestä mille tahansa teollisuudenalalle tai hankkeelle, ja avaruusmatkailun suhteen rivakka kansainvälinen kilpailu pakottaisi suurvallat ottamaan tapetille kiertoradalle kohdistuvan liikenteen turvallisuuden – ja samalla voitaisiin saada aikaan kauppa- ja liikennesopimuksia, jotka tulisivat palvelemaan ihmiskuntaa vuosikymmeniä tulevaisuuteen. Kaupalliset intressit ja miljardöörit tuntuvat ajavan valtioiden päätöksentekoa enenevissä määrin nykymaailmassa, joten olisi mielenkiintoista nähdä, josko niiden miellyttämiseksi saataisiin edistystä aikaan.

Avaruusturismin edellytykset vielä auki

Tähtien valoa taivaalla tuijotellessa kannattaa kuitenkin muistaa, että avaruusturismi ja yksityinen avaruusliikenne ovat aivan eri asioita – yksityisiä avaruuslentoja on järjestetty menestyksekkäästi jo 1980-luvulta lähtien, ja se on melko raharikas ja toimivaksi muovautunut liike-elämän sektori. Suurin osa kiertoradalle lähetettävistä aluksista palvelee joko kaupallisia intressejä tai eri valtioiden tarpeita. SpaceX:nkin avaruuteen tuuttaamasta kalustosta suurin osa on kaupallisesta tilauksesta hoidettuja kuljetuksia – firma lähetti esimerkiksi joulukuussa vuonna 2018 kiertoradalle yhteensä 64 satelliittia. Alalla käy kova kilpailu eri toimijoiden kesken, ja se näyttää kasvavan koko ajan.

Sen sijaan niin auvoisat näkymät eivät vielä aukene avaruusturismille. Tähän päivään mennessä varsinaisesta turismista ovat päässeet nauttimaan seitsemän henkilöä yhteensä kahdeksalla avaruuslennolla vuosien 2001 ja 2009 välillä, ja heitä on kiertoradalle vienyt vain ja ainoastaan venäläinen Soyuz-alus Space Adventuresin toimesta. Nämä avaruusturistit pulittivat kuuleman mukaan reissuistaan 20-40 miljoonaa dollaria – ei siis mitään pikkusummia. Heidän piti myös läpäistä tiukka valmennus ennen kuin lähtölaskentaa edes merkattiin kalenteriin. Matkaa siis äkkilähtötarjouksiin viikonloppureissulle Kuuhun on vielä rutkasti – mutta jonotuslistoilla on silti jo vietävä ruuhka toiveikkaista matkailijoista. Ehkäpä ensimmäiset seuramatkat kiertoradalle nähdään jo kuluvan vuosisadan aikana!

Casino Finland miettii tyhjän katsomon ääniä Uudet nettikolikkopelit – Miami Glow