Kieltääkö Facebook syvähuijaukset viimein?

Facebook-kuvakeruutu

Lähde: Pixabay

Facebook on kieltänyt käyttäjiltään tietokoneella tehtyjen, äärimmilleen muokattujen valevideoiden eli syvähuijausten julkaisemisen. Deepfakeina tunnetut huijausvideot ovat osa uutta propagandan aaltoa, ja niiden ounastellaan lisääntyvän räjähdysmäisesti, kun vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät. Syvähuijauksia käyttäen voidaan helposti manipuloida ihmismassoja nopeasti todentuntuisella sisällöllä: tavoitteena on levittää valheellista tietoa, valeuutisia ja videoklippejä, joiden sisältö herättää vahvoja reaktioita katsojassaan; näin ihmisten mielipiteitä on helpompi ohjailla ja manipuloida. (Onneksi JackpotCityn kasinolla ei tarvitse epäillä silmiään - voit tsekata luotettavien tahojen myöntämät turvallisuussertifikaattimme sivun alareunasta ja keskittyä nauttimaan esimerkiksi online-ruletista!)

Mikä ihmeen syvähuijaus?

Syvähuijaus on kuin kollaasi, joka on leikattu ja liimailtu kasaan klipeistä niin, että saadaan aikaan kohahduttava sisältö aidontuntuisella kuvalla ja äänellä varustettuna. Kohteena on etenkin paljon mediassa esiintyneitä henkilöitä - ja tietysti poliitikkoja. Videomateriaalia muokataan myös tekoälyn avulla, ja puhujan kasvoja muotoileva syvähuijausteknologia saa aikaan hämmentävän todentuntuista videomateriaalia. Politiikan lyömäaseeksi ja ihmisten laajamittaiseen manipulointiin syvähuijaukset ovatkin erinomaisia. Perusajatus on, että videolla saadaan kylvettyä ihmisten mieliin epäluottamusta poliitikkoihin ja heidän luotettavuuteensa, tai muuten herätettyä vahvoja tunteita heidän esittämiensä lausuntojen perusteella - ja nämä “lausunnot” voivat hyvinkin olla vaikkapa viidestä eri videosta leikeltyjä palasia, jotka on vain sovitettu yhteen kohahduttavalla tavalla.

Toinen tavoite on tietysti informaatioähkyn ja hämmennyksen aiheuttaminen. Internetin ja esimerkiksi Venäjän trollitehtaiden ansiosta elämme niin sanottua totuuden jälkeistä aikaa, ja keskiverto verkkosurffaajan on ajoittain erittäin hankala hahmottaa, onko uutinen tai video todenmukainen tai esimerkiksi laadittu jokin agenda mielessä. Syvähuijauksilla pyritään myös väsyttämään informaatiotulvassa luovivaa katsojaa: kun uutisia, videoita ja sisältöä pukkaa joka tuutista loppumattomana virtana, on helppo niellä muutama huijaus samalla huomaamattaan. Syvähuijauksen laatija myös luottaa siihen, että valtaosa ihmisistä ei ota asioista itse selvää useampaa tiedonlähdettä käyttäen, vaan luottaa esimerkiksi Facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa jaettuun uutiseen sokeasti.

Faktaa on, että some ja omat sosiaaliset ympyrämme vaikuttavat mielipiteisiimme voimakkaasti - joskus voimakkaammin kuin esimerkiksi tieteellisesti todistettu tieto. Tästä kumpuaa myös syvähuijausten tuhoisa voima: kun uskomme kerralla kaiken näkemämme, meitä todellakin voidaan viedä kuin pässiä narussa! Jos fiksuna pitämäni työkaverini jakaa syvähuijausvideon sivullaan asiallisin saatesanoin, tulenko epäilleeksi sen todenpitävyyttä?

Videon editoiminen

Lähde: Unsplash

Facebook ja syvähuijausten meri

Facebookissa syvähuijaukset leviävät kulovalkean tavoin, ja niillä on jo ollut merkittävä vaikutus ihmisten mielipiteisiin: kavereiden ja sukulaisten jakamaa huijausvideota pidetään helposti luotettavampana kuin esimerkiksi verkkolehtien julkaisuja - ja ne myös jaetaan herkemmin eteenpäin. Kohahduttava sisältö myös saa somessa heti paljon enemmän huomiota kuin kuivakan asiallinen uutisointi. Tästä johtuen syvähuijaukset ovat erinomainen työkalu väärän tiedon ja valheellisten uutisten levittämiseen.

Facebookin kohdalla ongelma on tiedostettu ja havaittu laajalti. Yhdysvalloissa edustajainhuoneen energia- ja talouskomitealle jopa jätettiin vasta kirje, jossa Facebookin käytäntöjä valvova johtaja Monica Bickert ilmaisi huolensa siitä, kuinka syvähuijaukset tulevat vaikuttamaan vuoden 2020 presidentinvaaleihin USA:ssa. Jo edellisissä vuoden 2016 vaaleissa valeuutisten voima huomattiin ja niiden on todistettu vaikuttaneen rajustikin ihmisten äänestyskäyttäytymiseen: huolena on, että mikään taho ei säätele sosiaalisten medioiden tapaa käsitellä syvähuijauksia, propagandaa ja valeuutisia. Esimerkiksi edustajainhuoneen puhujasta Nancy Pelosista tehty deepfake-video poistettiin Youtubesta, mutta Twitter ei puuttunut asiaan mitenkään ja Facebook vain rajoitti hieman sen levittämistä.

Tällä hetkellä Facebookin toimintaperiaatteet ja käyttösäännöt eivät estä millään tavalla deepfake-videoiden levittämistä. Tammikuun toisella viikolla käynnistyneessä selonteossa Yhdysvaltain kongressi yrittää tehdä selkoa siitä, miten Facebookin sisältöseulaa voitaisiin parantaa niin, ettei vuoden 2016 presidentinvaalien ympärillä pyörinyt venäläisten agenttien propagandamyrsky toistuisi tulevalla vaalikaudella deepfake-videoiden ja valeuutisten kautta. Uudet, esitetyt säädökset Facebookin sisällön suhteen pistäisivät pannaan videot, joita on muokattu tai syntetisoitu tekoälyllä ja vastaavilla teknologioilla sellaisin tavoin, joita keskivertokäyttäjä ei heti tunnistaisi valheellisiksi.

Miten Facebook asiaan puuttuu?

Facebookia on kritisoitu ongelmien vähättelystä ja turhasta käsien heiluttelusta. Firman politiikka on ollut pitkään teeskennellä, että ongelmaa ei ole – muistanette varmasti jokin aika sitten velloneen Cambridge Analytica -sotkun — ja sen asenne on edelleen lakaista ongelmat maton alle. Mark Zuckerberg on tyypitellyt syvähuijaukset harvinaiseksi ongelmaksi ja lähinnä teknologian kannalta ratkaistavaksi pulmaksi. Monen mielestä itse ongelma on ennemminkin Facebookin haluttomuudessa pysäyttää valeuutisten, propagandan ja huijausten leviäminen kulovalkean tavoin.

Facebookin edustajat ovat kommentoineet, että somejätin sisältöperiaatteissa ei sanota mitään siitä, että käyttäjien jakaman sisällön pitäisi olla todenmukaista. Esimerkiksi Nancy Pelosista levitelty huijausvideo todettiin nopeasti feikiksi, mutta mitään sen poistamiseksi ei tehty. Firmalla ja sen työntekijöillä on kyky havaita valheellinen ja tekaistu materiaali, muttei halua puuttua asiaan millään tavalla.

Ironista kyllä, itse Mark Zuckerbergistä, Facebookin keulahahmosta, on myös tehty erittäin vakuuttava deepfake-video. Tässä syvähuijauksessa mies nähtävästi ilakoi sillä, että on haalinut ihmisten henkilötietoja ja hallitsee yksityistä dataa. Mene tiedä - onkohan todellisuus sittenkään tarua ihmeellisempää tässä tapauksessa?

Ikimuistoiset häät kasinolla Rotan vuosi 2020 – uskomukset ja myytit