Googlen Soli mullistaa kosketusnäytöt

iPad näyttää Googlen
Source: ettoday.net

Googlen Soli -projekti tähtää teknologiaan, joka poistaa nappuloiden tarpeen. Projekti näki päivänvalon vuonna 2015, mutta on vasta hiljattain saanut Yhdysvaltojen viranomaisilta luvan käyttää sitä massamarkkinoille suunnatuissa tuotteissa. Se on yksi monista ATAP -divisioonan (Advanced Technology and Projects) teknologiaprojekteista, jotka tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Solin toiminta pohjautuu pieneen tutkaan, joka havainnoi sormen liikkeitä ja niiden asentoa matkan päästä, ilman kosketuksen tarvetta. Tekniikkaa on tarkoitus hyödyntää esimerkiksi kauko-ohjaimissa, älyvaatteissa sekä kodin ja keittiön yleisissä laitteissa.

Googlen ATAP ja tulevaisuuden teknologia

Advanced Technologies and Projects -ryhmä, lyhemmin Google ATAP, keskittyy pääsääntöisesti langattomaan laitteistoteknologiaan ja tähän liittyviin sovelluksiin. Se on yksi monista Alphabet -divisioonista, jotka eroavat niin johtamistavan, kuin tavoitteidenkin suhteen.

ATAP on tunnettu erityisen nopeasta kehitystahdistaan. Siinä kun muut yksiköt tähtäävät tulevaisuuteen yleensä 6 vuotta kestävissä projekteissa, ATAP kehittää prototyyppejä kahden vuoden nopealla syklillä. Tältä osin kyseessä on yksi maailman nopeimpia teknologian kehitysprosesseja. Vastaavaan kehitys- ja innovointitahtiin yltävät vain Elon Muskin SpaceX ja Tesla.

Suurista lupauksista, laajasta medianäkyvyydestä sekä mielenkiintoisista tulevaisuuden maailmaa ennakoivista projekteista huolimatta, suurin osa ATAPin hienoista innovaatioista jää pölyttymään patenttirekistereihin. Kahden vuoden jälkeen teknologiat nostetaan joko itsenäisiksi projekteiksi koko Googlen tuella tai hyllytetään surutta.

Huono onnistumisprosentti on toisaalta osa yksikön lähestymistapaa. Onnistumisia ei edes odoteta, vaan toiminta tähtää uuden kehittämiseen sen itsensä vuoksi. Taustalla toki on ajatus potentiaalisen läpimurtotuotteen synnystä, joka menestyessään tienaa yhtiölle miljardeja.

Project Soli poistaa kosketuksen

Solin lupaama teknologia on kuin suoraan tieteissarjoista. Mobiililaitteita koskettamalla käyttämään tottunut sukupolvi saattaa joutua tulevalla vuosikymmenellä opettelemaan täysin uuden tavan hallita ja käyttää laitteita. Tutka-aaltojen avulla sormen pienimmätkin liikkeet muutetaan dataksi, ja esimerkiksi puhelimen sovellusten käyttö luonnistuu näin ilman kosketusta.

Tekniikka ei rajoitu pelkästään yksinkertaisiin valikkojen valintaan tai nappuloiden painamiseen. Hienovarainen sensori kykenee erottelemaan esimerkiksi tiettyjen sormien väliset hankausliikkeet. Näin voidaan kontrolloida esimerkiksi objekteja näytöllä kolmiulotteisesti - pyörittäen ja käännellen niitä haluttuun asentoon. Tältä osin Soli tuo virtuaalitodellisuudesta tuttuja elementtejä  esiin minikoossa ja voi ratkaista myös monta ongelmaa virtuaaliseen kanssakäyntiin liittyen.

Kaiken pohjalla on ainoastaan kynnen kokoinen prosessori, joka mahtuu jo nykyisellään esimerkiksi älykelloon. Tämän kaltaisissa pienellä näytöllä toimivissa laitteissa perinteinen kosketusnäyttö toimii huonosti, ja sitä on hankala käyttää. Soli saattakin muuttaa pienten laitteiden hallinnan tyystin. Eräs alue, jossa Solin kaltainen tekniikka voisi toimia, ovat älyvaatteet. Myös casinot ja muu peliviihde ovat potentiaalisia kohteita. Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla mahdollista pelata slotteja, blacjackia ja rulettia kännykän ruudulla sitä koskettamatta.

Yhteistyö vaatejätti Leviksen kanssa

ATAPin toinen käyttäjäkokemusta muokkaava projekti on Jacquard, joka on tehty yhteistyössä Leviksen kanssa. Tämä on älyvaatteille tarkoitettu sensorialusta, jonka voi kutoa tekstiilien sisään. Sisäänrakennettu prosessori lukee ympäristöstä saamaansa tietoa ja voi tämän perusteella muuttaa esimerkiksi vaatteen rakennetta tai aktivoida siihen sisällytettyjä ominaisuuksia. Erillinen ohjelmakirjasto antaa kenelle tahansa mahdollisuuden luoda sovelluksia, jotka hyödyntävät älyvaatteen toimintoja. Käytännössä vaatetta voisi näin ohjata esimerkiksi älykellon tai puhelimen avulla.

Potentiaalisia käyttökohteita ovat esimerkiksi pyöräilijöille tai näkövammaisille tarkoitettu esteiden paikallistaminen. Haptinen, selkään ja kylkiin istutettu, moottori voisi näin fyysisesti varoittaa esimerkiksi takaa tai sivulta tulevasta autosta. Vaatteisiin istutetut ledit, tai muut näyttävät ohjelmoitavat kilkkeet, taas myyvät teknologian tyylitietoisille kuluttajille. Käyttöliittymäksi on kaavailtu Soli -projektin tekniikkaa, jonka avulla yksinkertaiset käsisignaalit riittävät ominaisuuksien kontrollointiin.

3D-puhelin Tango

Googlen Project Tangosta kaavailtiin sen julkistamisvuonna 2015 mobiilimaailman lisätyn todellisuuden (augmented reality) valloittajaa. Toisin kuitenkin kävi, sillä Apple, Samsung ja muut valmistajat kykenivät tuottamaan samat toiminnat käyttäen jo olemassaolevia, paljon halvempia teknologioita. Tango -projektin juuret juontuvat Microsoftin Kinect -tuotteisiin. Softajätiltä Googlelle siirtynyt tietotekniikan tutkija Johnny Lee kehitti mobiiliteknologian, jonka avulla kameran kuvavirrasta voitiin poimia esineiden mittasuhteet ja sijainti toisiinsa nähden.

Tekniikan avulla on mahdollista käyttää kännykkää esimerkiksi 3D-navigointiin ja esineiden mittaamiseen. Tärkein, ja myyvin, ominaisuus on lisätty todellisuus, joka on nykyään arkipäivää. Tästä tunnetuin ja samalla pelatuin esimerkki on Pokemon Go, jossa sarjasta ja keräilykorteista tuttuja hahmoa jahdataan oikeassa maailmassa kännykän videokuvan välityksellä.

Lupaava, ja aikaansa edellä oleva, projekti kaatui lopulta kalliisiin sensoreihin ja kömpelöön toteutustapaan. Kehittäjille suunnattuja prototyyppejä ja muutamaa kuluttajatuotetta lukuunottamatta ei Tangoa nähty massamarkkinoilla. Myöhemmin sekä iPhone että Googlen omat Pixel -puhelimet ovat toteuttaneet vastaavan lisätyn todellisuuden tekniikan paljon paremmin kuin aikanaan osattiin edes toivoa. Tangon on  virallisena kehitysalustana lisätylle todellisuudelle sittemmin korvannut ARCore.

Google Spotlight Stories

Google Spotlight Stories on yksi virtuaalitodellisuuden näkyvimpiä sanansaattajia. Se koostuu joukosta artisteja ja koodareita, jotka tuottavat viihdyttävää sisältöä 360-asteisena mobiilinäyttöihin liitettäville VR-headseteille ja high-end -tuotteille. Teoksia voi katsoa sekä Android- että iOS-alustalla.

Perinteisen videon sijaan käyttäjä voi Spotlight-tarinoissa vaihtaa katselukulmaa vapaasti kolmiulotteisessa ympäristössä videopelien tapaan. Näin kohtauksia voi katsoa monta kertaa aina uudesta näkökulmasta. Äänien tulosuunta muuntuu myös sijainnin mukaan automaattisesti. Spotlight on teknisesti kiinnostava alusta, joka näyttää animoitujen lyhytelokuvien avulla sen, mihin nykymobiililaitteet virtuaalitodellisuuden saralla oikeasti kykenevät. Tulevaisuudessa viihdetarjonta varmasta laajenee kattamaan muunkin tyyppistä viihdettä.

Toistaiseksi Google Spotlight Stories on tuottanut kourallisen animoituja lyhytelokuvia. Näiden tarkoituksena on ollut lähinnä demonstroida teknologian mahdollisuuksia. Tuottajat ovat kovan luokan tekijöitä. Mukana animaatioiden tekemisessä on ollut liuta Disneyn ja Pixarin animaattoreita, kuten palkittu Glen Keane sekä Oscarin voittaneet Jan Pinkava ja Karen Dufilho-Rosen. Ohjaustyöstä monissa klipeissä vastaa Community TV-sarjan ja useamman Fast and Furious -leffan ohjannut Justin Lin.

Ovatko e-lompakot turvallisia käyttää? Parhaat 80-luvulle sijoittuvat sarjat