Ihmisten internet: aika uudelle verkolle?

ihmisten Internet

Lähde: Geralt

Viimeaikainen uutisointi internetin tietovuodoista, sosiaalisen median tuomista ajatusharhoista ja valeuutisten leviämisestä sekä erilaisten trollitehtaiden ja datakalastelijoiden toimet ovat saaneet monet pohtimaan, onko internetistä tullut enemmän pakollinen paha kuin ihmisiä yhdistävä hyödyllinen tietoverkko. Tähän mennessä suurin osa on herännyt jo huolestumaan siitä, myykö Facebook heidän henkilökohtaisia tietojaan eteenpäin ja mitä Google heidän hakuhistoriallaan ja nettikäyttäytymisensä seuraamisella oikein tekeekään. Verkossa yksityisyys ja turvallisuus vaikuttaa olevan monessa mielessä melkoinen illuusio, ellei datansa varjeluun panosta oikeasti. (Huolet kuitenkin pois – JackpotCityn turvallisella kasinolla online-rulettia pelatessasi voit rauhassa keskittyä jännittämään itse peliä, eikä sitä, kuinka dataasi käsitellään!)

Miksi muutosta kaivataan?

Paljon kritiikkiä on noussut taannoisen Cambridge Analytica -kohun tiimoilta siitä, kuinka yksityiset mediajätit kuten Facebook käyttävät ihmisten henkilötietoja ja sallivat valheelliseksi tiedetyn materiaalin levittämisen tietyille käyttäjäryhmille kohdistetusti; tällä nähtiin olevan massiivinen vaikutus esimerkiksi vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Vastikään marraskuun 2019 Amnesty Internationalin julkistama Surveillance Giants -raportti on myös lisännyt ihmisten huolta: raportti kertoo karua tarinaa siitä, kuinka  Google ja Facebook hallitsevat internetin merkittävämpiä sivustoja ja täten vaikuttavat radikaalisti suoraan siihen, kuinka netin käyttäjät hakevat, löytävät ja jakavat tietoa toisten käyttäjien kanssa, ja kuinka he osallistuvat sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Eikä suotta: harvapa meistä pitää näppinsä erossa kauaa YouTubesta, WhatsAppista, Instagramista ja Googlen hakukoneista päivittäisessä elämässään.

Tämän käytön perusteella nettialustat raksuttavat käyttäjäkannasta algoritmeja, jotka käsittelevät ihmisistä kerättyä dataa – ja sen perusteella voidaan ennustaa ihmisten käyttäytymistä ja toimia. Amnestyn raportti valottaa kuinka näiden algoritmien tarjoilema räätälöity nettisisältö paitsi mahdollistaa niin sanotun mikrotargetoinnin eli yksittäiselle käyttäjälle kohdistetun, valikoidun kattauksen mainoksia, se usein myös vaikuttaa huomattavasti siihen, millaisia tuloksia käyttäjä näkee tehdessään hakuja eri alustoilla. Raportti myös väittää, että algoritmien askartelema sisältösyöte altistaa käyttäjän usein syrjinnälle ja myös synnyttää paljon puhuttuja ja parjattuja sosiaalisia kuplia, jotka ovat mainioita ponnistusalustoja erilaisille ääri-ilmiöille. Facebook ja Google ovatkin haalineet itselleen erittäin merkittävän osan netin ”digitaalisesta maantieteestä”, ja niillä on laajalti valtaa siihen, millaisena verkon ylipäätään koemme ja kuinka voimme hyödyntää sitä. (Yllättynette varmasti, mutta Facebook ja Google ovat kiistäneet jyrkästi Amnestyn raportin löydökset.)

Ihmisten internetin aika?

Koska kyseisistä mediajäteistä on tullut lähtemätön osa internetiä, entistä useampi kaipaa uutta alkua puhtaalta pöydältä: tarvittaisiin täysin uusi internet, jossa käyttäjän tietoja ei kerättäisi, prosessoitaisi ja myytäisi eteenpäin. Internetiä pidetään elintärkeänä modernille yhteiskunnalle, joten jonkinlainen ratkaisu olisi löydettävä ja pian. ”Ihmisten internet” onkin ollut verkkoaktiivien puheenaiheena jo vuosikausia, ja esimerkiksi Mozilla Foundation -säätiö (jonka käsialaa on mm. Firefox-selain) on kampanjoinut pitkään vapaan, yksityisyydensuojaa tarjoavan internetin puolesta. Tämän radikaalin, uudenlaisen ”ihmisten internetin” olisi tarkoitus palauttaa internetille sen käyttäjälähtöinen, ihmisiä yhdistävä luonne – sen sijaan, että käyttäjiä käytettäisiin datamining-tarkoituksiin markkinajättien taloudelliseksi hyödyksi.

Nykyisen internetin ironinen ongelma on, että globalisaation myötä siitä on tullut huippuunsa viritetyn kapitalismin työkalu: ilman internetin voittokulkua ei Jeff Bezosistakaan olisi koskaan tullut Amazonin myötä miljardööriä. Samaten sosiaalisessa mediassa kukoistava hashtag-aktivismi ja niin sanottu ”slacktivismi” kantavat lisää hedelmää nämä alustat omistavien mediajättien koriin: kun hipsteri peukuttaa kapitalismia kritisoivia uutisjuttuja Facebookissa, hän luo lisää dataa, sisältöä ja käyttäjätunteja firman algoritmeille – ja siten suoraan lisäarvoa sen myymälle datalle. Tämä myös ennestään korostaa kansainvälisten suuryritysten ja tavallisten käyttäjien arvojen ja tavoitteiden eroa, ja myös sitä, ketä lainsäädäntö oikeastaan suojeleekaan internetin käytön ja datamarkkinoiden saralla.

Esitetyssä ”ihmisten internetissä” nämä sudenkuopat vältettäisiin kuratoimalla sisältöä ja toimijoita tarkemmin. Esimerkiksi sosiaaliseen mediaan jaetut uutisjutut ja linkit tarkastettaisiin todenperäisyyden kannalta – tähänkin sisältöä analysoivat algoritmit ovat onnen omiaan – ja vain luotettavia sisältöjä voisi jakaa edelleen. Trollitehtaille ominaista astroturfing-sisältöä (jossa radikalisoivia ja propagandistisia kommentteja tuotetaan verrannaisryhmiin ”ruohonjuuritasolla” niin, että syntyy vaikutelma oikeiden ihmisten esittämistä mielipiteistä ja faktoista) karsittaisiin rankalla kädellä pois niin ISP-osoitteiden kuin itse sisällönkin puolesta. Toki monen mielestä tällainen olisi internetin villissä lännessä varsinainen mahdottomuus, ellei moraalitontakin: mitä tahansa edes hieman sensuurilta vaikuttavaa pidetään edelleen internetin suurimpana uhkakuvana. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että netissä esitetyn vihapuheen suitsiminen on edelleenkin melko lapsenkengissään.

Oli vastaus verkon vapauteen ja käyttäjien oikeuksiin liittyviin kysymyksiin sitten täysin uusi verkko tai sitten uudenlaiset käyttöalustat, on selkeää, että jonkinlainen muutos on saatava aikaan ja pian. Muutoin uljain periaattein perustettu hieno internetimme muuttuu pian entistä selkeämmin suuryhtiöiden leikkikentäksi, jonka piirissä käyttäjät ovat lähinnä karjaa, joka tuottaa myytäviä hyödykkeitä datan muodossa. Jää nähtäväksi, puututaanko asiaan direktiivein ja ohjesäännöin: Facebook on ainakin aiemmin jo ilmoittanut, että sillä ei ole kiinnostusta säädellä sallimiaan sisältöjä tarkemmin tai estää esimerkiksi valeuutisten ja deepfake-videoiden leviämistä, vaikka yhtiöllä olisi kylläkin siihen mainiot edellytykset teknologian kannalta.

10 vinkkiä silmien terveydeksi WSOP 2020 – pokerin mahtitapahtuma