Musiikkiteollisuus ja piratismi

Music Industry In Modern Times
Lähde: Pixabay

Musiikkiteollisuus ja piratismi ovat vääntäneet kättä vuosikymmenten ajan. Suuri muutos koettiin 90-luvulla, jolloin nettipiratismi, tähän liittyvä kulttuuri ja teknologia ottivat nopeita kehitysaskelia. Tämä tapahtui rinta rinnan alan kehityksen kanssa. Ensin tulivat CD-levyt, joita kopioitiin ja poltettiin kotitietokoneilla. Pian tämän jälkeen alkeelliset, mutta kätevät, MP3-soittimet (paljon myöhemmin iPod) valloittivat taskunpohjat. Näihin ladattiin tuoreimmat biisit kaapelin välityksellä omalta koneelta, esimerkiksi mp3.com -sivustolta.

Napster oli ensimmäisenä P2P-palveluna merkkipaalu, joka antoi esimakua tulevasta kamppailusta kuluttajien ja levy-yhtiöiden välillä. Madonnan ja Metallican astuessa kehään mp3.com siisti toiminnan alta aikayksikön. Napsterille kävi heikommin, ja se joutui lopettamaan sen omistajien myydessä brändin eteenpäin. Pari vuotta sitten kuultiin kummia, kun Napster putkahti täysin pimennosta laillisena striimauspalveluna. Varsinainen come-back!

Ensimmäiset tiedostojenjakopalvelut

Lataaminen siirtyi vuosituhannen alussa vertaisverkkoihin,  joista esimerkkejä ovat klassinen Kazaa, Limewire, vähemmän tunnettu FreeNet sekä Suomessa suosittu DC++ privaattipalvelimineen. Iloa kesti muutaman vuoden, kunnes lain koura ratsasi palveluiden ylläpitäjiä sekä teratavuja jakaneita tehokäyttäjiä. Ajojahti pakotti musiikkidiggarit uusiin torrent-verkkoihin, joissa vastuu  ja samalla myös kaista jaettiin toisten kanssa. Kaupallisia VPN-palveluita ei vielä ollut tai ne olivat kalliita. Apuun tuli kiertävä lista viranomaisten tunnetuista IP-osoitteista, jotka blokattiin tiedostojenjakosoftassa.

Peruskäyttäjää suojasivat parhaiten kymmenet miljoonat muut “piraatit” - tuiki tavalliset kuluttajat. Kampanjat, kuten paljon parodioitu “Piracy is Theft”, nosti esiin harvoja ennakkotapauksia, koska enempää ei ollut käytettävissä. Käytännössä vain kourallinen musaa ladanneista joutui koskaan korvausvelvolliseksi. Musiikkia rippaavat ryhmät olivat todellinen kohderyhmä sanktioille. Näiden hostaamat, ns. Top-sitet, keräsivät murretut ohjelmat, uusimmat elokuvat ja albumit jaettavaksi edelleen.

Tiedostot valuivat pian tavallisten käyttäjien ulottuviin torrent-verkkojen ja muiden palveluiden kautta. Tuoreen hittibiisin lataaja oli usein tästä mekanismista täysin tietämätön. Tunnetuimpia warez-skenen ryhmiä olivat aikoinaan CLASS, HYBRID ja Razor 1911. Erityismaininnan arvoinen on musiikkisoftaan keskittynyt Radium, joka antoi kokonaiselle tulevien muusikoiden sukupolvelle mahdollisuuden käyttää ammattilaisohjelmia ilmaiseksi.

Tätä taustaa vasten musiikkialan toitotus siitä, kuinka piratismi tappaa musiikin tekemisen on täysin perätön. Se sotii sitä tapaa vastaan, jolla nettikulttuuri aidosti toimii jakaen tietoa vapaasti jamahdollistaen luovuuden ennen näkemättömillä tavoilla.

Piratismi kasvussa Spotifysta huolimatta

Musiikin, elokuvien ja softan lataaminen torrent-sivustoilta on niin helppoa, että siihen sortuvat myös miljoonia musiikillaan tienanneet. TIDAL -suoratoistopalvelun julkaisemisen aikoihin vuonna 2016, Deadmau5 syytti Kanye Westiä laittomien ohjelmien käyttämisestä musiikin teossa bongattuaan twiitistä läppärin ruudulta Pirate Bayn tabin. Sitä, oliko rahalla retostelevan räppärin avattujen sivujen joukossa online casino, uutinen ei kerro.

Moni torrent-sivusto on jouduttu lopettamaan viranomaisten kaapatessa verkko-osoitteita. Skene on tältä osin varjo entisestään. Jäljelle on jäänyt joukko epämääräisiä sivuja sekä muutama laadukas, suurelta yleisöltä piilossa oleva poikkeus, joihin keskiverto netin käyttäjä tuskin osaa suunnistaa. Kuluttajatottumukset vaikuttivat tähän omalta osaltaan. Albumien oston sijaan musiikkiin halutaan päästä käsiksi fiiliksen ja paikan mukaan. Apuun tulivat suoratoistopalvelut, joista ylivoimainen ykkönen on Spotify. Sitä haastavat Apple Music, Google Play ja Pandora. Kanyen ja kumppaneiden TIDAL floppasi alkumetreille, ainakin hypeen verrattuna.

Artisti maksaa

Artisteille striimauspalvelut ovat kaksijakoinen kaveri. Kiekon A-puolella hittibiisi saa miljoonia kuuntelukertoja ja nostaa tuoreen haastajan kartalle tai pitää uran luoneen kaikkien huulilla. B-puolellastriimauksesta saatavat tienestit ovat senttien murto-osia, joilla kukaan ei elätä itseään. Varsinaiset tulot tulevat konserteista ja oheistuotteista.

Spotifyn piti ratkaista piratismi. Toisin kuitenkin kävi, sillä musiikkipiratismi on paradoksaalisesti kasvussa edullisista palveluista huolimatta. NME raportoi pari vuotta sitten Global Piracy Report -tutkimuksen tuloksa, joiden mukaan musiikin lataaminen ilmaiseksi on suositumpaa kuin koskaan. Hakutrendien perusteella kasvua edellisiin vuosiin verrattuna on jopa 14%.

Suoratoistopalvelut kilpailevat keskenään erottautuen ekslusiivisella tarjonnalla. Tämä ajaa ihmiset hakemaan biisit muuta kautta. Harva maksaa useammasta kuin yhdestä palvelusta, vaikka haluttu platta olisikin odotettu harvinaisuus. Myös C-kasetit, CD ja vinyyli tekevät uutta tuloaan. Tämä on puolestaan artistien tapa markkinoida itseään ja erottua joukosta.

Music streaming
Lähde: IDG.TV

MP3.comista SoundCloud -räppiin

SoundCloud on kaikkea sitä mitä mp3.com halusi olla, mutta ei ollut - ja kuitenkin oli. Paikka, johon kuka tahansa voi ladata itse tuottamaansa musiikkia tai miksauksia. Vuodesta toiseen tappiota tehnyt sivusto myy nykyään tilauspalvelua niin kuuntelijoille kuin artisteillekin. Muutos on otettu nihkeästi vastaan. Sijoittajat uskovat SoundCloudin uuteen nousuun. Biisien kuunteleminen, lataaminen ja kommentointi aikakoodeineen on erityisen helppoa. DJ:t ovat puolestaan asettuneet MixCloudiin, joka palvelee juuri heidän tarpeitaan.

Kultuuriarvo on mittaamaton. Miljoonat biisit edustavat tämän hetken musiikillista luovuutta aidoimmillaan. Lisäksi tuhannet SoundCloud-räppärit ovat luoneet fanikantansa sivuilla, joita pidetään yksiselitteisesti mumble-rapin ja cloudwaven syntysijana. Täältä ponnahtaneita tähtiä on nyt myös kovassa nosteessa oleva Denzel Curry. Räppärin Ultimate ”ear-rape” fani-miksaus on tuttu monista Tik Tok -mashupeista  tai meemivideoista Tubessa, vaikkei tietäisikään biisiä tai edes esittäjää. Tyypillistä SoundCloud-soundia edustavat A$AP Rocky, Migos ja uraansa lopetteleva Logic.

Moni kakku päältä kaunis

Musiikki tuli netin myötä lähemmäksi kuluttajaa kuin koskaan aiemmin. Levy-yhtiöt kuitenkin halusivat ahneuksissaan pitää suurimman siivun kakusta itsellään  ja sen lisäksi täyden kontrollin jakotavasta. Kiistaa käytiin vuosia siitä, miten kakkua sai syödä, missä sitä sai syödä, mitkä ruokailuvälineet olivat hyväksyttäviä, mikä oli oikea ruokailuetiketti ja niin edelleen. Tärkeimpänä olivat oikeustaistelut reseptien lataamisen laillisuudesta (viitaten kopiosuojausten murtamiseen) ja siitä, oliko tämä mahdollisen kakun arvoista telkien takana.

Internet nähtiin - vuosikymmeniä samoilla metodeilla johdetuissa - levy-yhtiöissä pitkälle 2000-luvun loppuun uhkana, ei mahdollisuutena. Netin tehokäyttäjät ja koodarit ottivat joukolla haltuunsa uudet välineet pakottaen alaa lopulta muuttamaan kalkkeutuneita toimintatapojaan kuluttajaystävällisempään suuntaan. Musiikin historiaan, 90-luvulta tähän päivään, kuuluu enemmän oikeusjuttuja, teknisiä innovaatioita ja myös floppeja kuin koko edellisellä vuosisadalla yhteensä.

Kuten trendit hittilistoilla tai vanha kärttyinen aviopari, musiikkipiratismi ja musiikkiteollisuus ovat kokeneet monta nousua sekä laskua myrskyisässä liitossaan. Se taho, joka osaa purkaa tai pelastaa liiton uusilla markkinoilla, on mahdollisuus rikastumisen ohessa muuttaa alaa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Miten blockchain voi muuttaa kasinoalaa? Elokuvien turhat jatko-osat